Sisällöntuottajia tarvitaan tuottamaan sisältöä netistä löytyvien lukemattomien verkkosivustojen, blogien ja some-tilien tarpeisiin.
Varsinkin yritykset käyttävät paljon sisällöntuottajien palveluksia, mutta jotkut yksityishenkilötkin käyttävät haamukirjoittajia esimerkiksi oman bloginsa tekstien luomiseen.
Olen toiminut sisällöntuottajana 2010-luvun puolivälistä. Tässä artikkelissa kerron, millaista sisällöntuottajan työ on, ja millaista on tuottaa päivästä toiseen hakukoneoptimoitua tekstiä.
Sisällöntuottaja voi olla palkkasuhteessa tai freelancer
Sisällöntuottaja voi olla palkkasuhteessa häntä pääasiallisesti työskentelevän yrityksen kanssa.
Yritys on voinut pestata sisällöntuottajan tuottamaan tekstiä joko yrityksen omiin tarpeisiin (kuten blogiin ja tiedotteisiin) tai asiakkaille myytäväksi.
Yritys A saattaa nimittäin tilata omat blogitekstinsä yritykseltä B. On mahdollista, että yritys B hankkii A:n tilaamat tekstit omilta yhteistyökumppaneiltaan, ja tämä ketjutus saattaa jatkua pitkäänkin.
Monet sisällöntuottajat ovat freelancereita.
Freelancer voi ainakin periaatteessa vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän tienaa, sillä freelancer ei saa kuukausipalkkaa. On tavallista, että freelancerille maksetaan sanakohtainen palkkio.
Jos freelancer sairastuu tai lomailee, palkka ei juokse, koska sanoja ei synny. Siksi freelancerin on hinnoiteltava työnsä niin, että hän voi pitää joskus lomaa, ja että hän saa säästettyä puskurirahastoa esimerkiksi juuri sairastumisen varalle.
Sisällöntuottajan palkka vaihtelee
Sisällöntuottajan palkat tai palkkiot vaihtelevat paljon.
Työnhakusivusto Oikotien mukaan sisällöntuottajan keskipalkka on 2625 euroa kuukaudessa.
Palkkadata.fi:n tietojen mukaan sisällöntuottajan palkka vaihtelisi välillä 2524-3962 euroa kuussa.
Omien tietojeni mukaan kuukausipalkkaa saava sisällöntuottaja tienaa korkeintaan 3500 euroa kuukaudessa.
Kuten edellä totesin, freelancerille maksetaan yleensä tämän tuottamien sanojen perusteella.
Sanakohtainen palkkio on alimmillaan 0,01 euroa sana plus ALV. Korkein sanakohtainen palkkio, mistä olen tietoinen, on 0,15 euroa sana plus ALV.
Päivässä tuotettavien sanojen määrä vaihtelee henkilö- ja tapauskohtaisesti.
Itse kirjoitan 8 tunnissa yleensä noin 2500-3000 sanaa, sillä valtaosa ajasta kuluu tiedonhankintaan, tekstin hakukoneoptimoimiseen, tekstin suunnitteluun ja ylipäätään kaikkeen muuhun kuin sanojen lisäämiseen tekstitiedostoon.
Jos aihe on tuttu eikä tekstille ole asetettu suuria laatuvaatimuksia, kirjoitan 8500–9000 sanaa kahdeksassa tunnissa. Olen laskenut, että huippunopeuteni on hieman yli 2000 sanaa tunnissa.
Sisällöntuottajan työssä ei kuitenkaan merkitse nopeus, vaan laatu. Silti on sellaisiakin projekteja, joissa pääsee kirjoittamaan turbovauhdilla ilman, että jokaista lausetta on hiottava minuuttikaupalla.
Kuvitellaan, että sisällöntuottaja kirjoittaa 3000 sanaa päivässä, ja hänelle maksetaan 0,05 euroa per sana. Tällöin sisällöntuottaja tienaa 150 euroa päivässä. Tuosta summasta hänen on sitten maksettava verot, YEL-maksut ja monet muut kulut.
Sisällöntuottajan tulee osata kirjoittaa – ja lukea ohjeita
Sisällöntuottajan ammattiin ei ole varsinaista koulutusta. Esimerkiksi viestinnän opinnot luovat kuitenkin hyvän pohjan sisällöntuottajaksi ryhtymiselle.
Sisällöntuottajaksi voi päästä periaatteessa kuka tahansa, joka hallitsee jonkin kielen kohtalaisen hyvin. Netistä löytyy useita alustoja, jotka etsivät uusia sisällöntuottajia pieniin projekteihin. Niihin osallistumalla voi tienata rahaa netissä 0,01-0,02 euroa per sana.
Jos tähtää paremmin palkattuihin tehtäviin, pitää varautua tiukempiin vaatimuksiin. Kirjallisen ilmaisun on oltava sujuvaa, virheetöntä ja asiakkaan tarpeisiin kameleontin lailla mukautuvaa.
Kirjallisen lahjakkuuden lisäksi tulee osata lukea ohjeita.
Sisällöntuottaja on usein eri henkilö kuin sisältösuunnittelija ja/tai SEO-vastaava. On tavallista, että sisällöntuottaja saa tarkat ohjeet tekstistä, mikä hänen tulee lähiaikoina tuottaa. Hakukoneoptimoidun sisällön tuottaminen on hieman vaativampaa, ja useimmiten SEO-sisällön taustalla on tarkkaan tehty avainsanatutkimus.
Joku muu on valinnut aiheen, lähestymistavan, tekstissä käytettävät hakusanat, niiden määrän ja ehkä myös otsikkorakenteen. Sisällöntuottajan tulee täyttää tyhjät kohdat laadukkaalla, omaperäisellä ja virheettömällä tekstillä, mistä tykkäävät sekä hakukoneet että netinkäyttäjät.
Osa sisällöntuottajista tekee itse myös avainsanatutkimuksen ja suunnitteluvaiheen, mutta silloinkaan ei ole niin tärkeää olla luova kuin osata tulkita oikein tilastoja. Tekstin tuottaminen ei ole kannattavaa, jos se ei melko nopeasti pääse hakukonetulosten kärkeen.
Miten olla luova 7,5 tuntia päivässä?
Sisällöntuottajan työ on välillä hyvinkin kurinalaista eikä luovaa siinä mielessä, että hän saisi käyttää luovuuttaan ja kirjoittaa vapaasti mitä vain mieleen tulee.
Välillä voi tuntua jopa turhauttavalta se, että tekstin on miellytettävä nimenomaan hakukonetta. Tekstin hakukoneystävällisyys on toisinaan jopa tärkeämpää kuin kielioppi, sillä välillä hakukoneoptimointi vaatii kaikkia pilkunviilaajia ärsyttäviä kirjoitus virheitä.
Sisällöntuottajan on kuitenkin luotava kaiken aikaa jotain, jos hän mielii pitää työnsä ja saada rahaa. Ehkä onkin parempi käsitellä sitä, miten olla tuottelias 7,5-8 tuntia päivässä.
Seuraavat vinkit pohjautuvat täysin omiin kokemuksiini, mutta niitä voi soveltaa itselleen sopiviksi.
Viisi vinkkiä tuotteliaisuuteen:
- Rutiinit
- Aivojen virittäminen
- Flow-tilan mahdollistaminen
- Työtehtävien jaksottaminen
- Riittävästi aikaa palautumiseen
Rutiinit auttavat minua “käynnistymään” aamuisin. Pyrin aloittamaan työt aina samaan aikaan, vaikka minulla ei olekaan kiinteitä työaikoja.
Puen ylleni tietyt työvaatteet. Minulla on esimerkiksi vain työkäyttöön tarkoitettu villamekko, mitä käytän talvisin lähes päivittäin. Sen pukeminen on osa aivojen virittämistä työtilaan.
Työpäivän aikana kuuntelen aina samanlaista musiikkia ja toistan muitakin rutiineja, mitkä erottavat työajan vapaa-ajasta, jolloin ei tarvitse olla luovassa tilassa.
Flow-tila vaatii sitä, ettei minua häiritä. Siksi pidän puhelinta usein äänettömällä tai jopa toisessa huoneessa.
Hyödynnän usein ajastinta työtehtävien jaksottamisessa. Sovellan pomodoro-tekniikkaa esimerkiksi siten, että sovin itseni kanssa kirjoittavani tunnin keskeytyksettä.
Kun kello soi tunnin kulumisen merkiksi, käyn vessassa, juon vettä tai luen vaikka sähköpostit. Sitten alkaa toinen tunti, minkä aikana en tee muuta kuin käsillä olevaa tehtävää.
Merkitsen aina aamulla ylös sen, mitä sinä päivänä on saatava tehdyksi, ja koska aion lopettaa. Pyrin pitämään tästä lopettamisajankohdasta kiinni.
Merkitsen ylös myös sen, mitä mukavaa ja palauttavaa aion sinä päivänä tehdä. Merkitsen kalenteriin etukäteen myös vapaapäivät, leffaillat, pidemmät metsäreissut ja muut mukavat, palauttavat tekemiset.
Jos en varaa itselleni riittävästi aikaa palautumiseen jo etukäteen, se voi jäädä kaiken muun jalkoihin.
Kalenterimerkintä sitouttaa paremmin näiden vapaahetkien pitämiseen, ja levänneenä sitä on huomattavasti luovempi ja tuotteliaampi kuin rättiväsyneenä.
Loppusanat
Työssä jaksamisen kannalta on tärkeää, että itse viihtyy työssään. Jos huomaa toistuvasti inhoavansa työtään, tulee miettiä, mistä kiikastaa, ja voiko asialle tehdä jotain.
Itse olen onnellisessa asemassa, koska saan tehdä töitä inspiroivien ja kannustavien ihmisten parissa, ja työskentelen jatkuvasti kotoa käsin. Mahdollisuus etätöihin onkin mielestäni parhaita puolia sisällöntuottajan työssä.
Pidän myös siitä, että saan jatkuvasti oppia lisää eri aiheista. Yhtenä päivänä kirjoitan tunnelukoista, toisena hengityssairauksista ja kolmantena tuulivoimasta. Tämän johdosta yksikään työpäivä ei ole edellisten kaltainen!
Kirjoittaja on Marja Simonen, joka kirjoittaa aina ja kaikkialla – myös vapaa-ajallaan.
